Moi ihanat ♡
Mulla on itseasiassa kovat rytmihäiriöt just ny ja vielä hommaa tälle illalle (kello on jotain päälle kymmenen illalla) ja oon ihan kauheessa poskiontelotulehduksessa, mut mun teki mieli vähän tulla höpiseen tänne, etenkin kun oon ollu laiskempi saamaan postauksia aikaan, vastaileen kommentteihin tai seuraan ylipäänsä muiden blogeja.
Joskus jostain luin, että universumi antaa jokaiselle sen verran taakkaa, kun tietää hänen kestävän, no joo, tuntuu ettei kyllä oo mittasuhteet ihan kohdillaan, koska tätä tuntuu olevan vähän liikaa yhdelle ihmiselle. Mulla taitaa olla joku burn out tai sit masennusta, tunnistan koska on ollut joskus vaikea masennus, nyt kuitenkin erilaista. Teen päivittäisiä juttuja, koska on pakko ja toimin, mutta alkanut ihan muisti pätkimään jossain asioissa, kun on niin paljon stressiä. Täytyy koko ajan pitää mielessä ihan hirveä määrä asioita, koska ei niitä kukaan muu huolehdi, kaikki on vain itsestä kiinni. Tekis mieli pitää sellainen paussi, hetki vaan olla ja nollautua ja sitten katsoa asioita ja aloittaa jostain päin hoitamaan listaa pois...se ei vain käy. Ne pienet yritykset ottaa lungisti, kostautuu siten, että sillä välin kasautuu vaan lisää asioita tehtäväksi. Tää yhteiskunnan oravanpyörä alkaa ottaan hermoon, ei vuorokauden tunnit riitä, vaikka olis nukkumatta ja tekis vaan, ei yksinkertaisesti riitä. Ei ihmistä ole luotu tällaiseen suorittamiseen ja elämänrytmiin, tarvitsee hidastaa!
Alkaa ottaan hermoon jatkuva sairastelukin, ollut poskiontelotulehdus
nyt pahana nyt 2,5 kuukautta ja välissä flunssaakin. Ei ole missään
välissä terve ja voimissaan, ei ole yhtään kivaa. Siihen päälle pitäisi
elää ja tehdä ja touhuta, niin millä voimilla? Ei meinaa välillä jaksaa,
mutta pakko vaan jaksaa, ei ole muuta vaihtoehtoa. Ei se elämä silti
ihan kuraa ole, höpöillään tytön kanssa ja käy kaikkia kivoja juttuja.
Tasapainon voi järkyttää pienikin asia ja harmittaa ja suruttaa. Inhoan
sitä, kun tuntee itsensä ihan kurpaksi ja muut on jossain ihan eri
tasolla. Juu tiedän tää on tämmöistä itsesääli-paskaa, mutta syytän
siitä tuota vierailevaa möhmöä masennusta tai loppuunpalamista tai mitä
lie.
No mutta ymmärrätte varmaan jos olen vähän aikaansaamaton. :)
Hi lovelies ♡
I'm actually having really bad arrhythmia and still have alot to do this evening (it's something past ten in the evening) and I'm in a terrible sinus infection, but I felt like blabbering something here, especially when been more lazy to get any posts done, answering comments or follow any other blogs.
Sometime I read somewhere, that the universe gives everyone just enough load, as it knows they can handle, oh well, feels like the measure is not really that right, because this feels a bit too much for one person. I might have some burn out or then depression, I can recognize it because have had a bad case of depression, not it's somewhat different though. I do daily stuff, because I have to and function, but even my memory has started to get blank in some things, because of too much stress. In my mind, have to keep track of enormous amount of stuff all the time, because no one else will take care of it, it's all up to me. I feel like I want to take a break, for a moment just be and reset and then look at things and start from somewhere to get the list done...it just won't do. The small attemps to trying to take it easy, will get back at me, because the things to do will just pile up in the meantime. This society's system is starting to get to me, the hours in a day are not enough, even without sleeping and just keeps doing, simply just not enough. People are not meant to this kind of performance and rythm of life, need to slow down!
Starting to get annoyd being sick all the time, have had a bad sinus infection now for about 2,5 months and flu in the middle too. Not being healthy and having no energy is no fun. On top of that should live and do stuff, with what strength? Almost can't make it, but just have to, there's no choice. Well life is not all crap, goofing around with my girl and some nice things happen. The balance is easily disturbed even with the smallest thing and will get sad. I hate it when feeling myself crappy and everyone else is at some totally different level. Yeah I know this is the kind of self-pity-shit, but blaming it on that visiting depression or burnout or whatever.
But you'll propably understand if I'm not getting lots done. ^___^
Mulla oli tässä nimpparit ja päätin kutsua muutamat neidit kylään ja syömään banskuvohveleita. En ole viettänyt mitään juhlapäiviä moneen vuoteen, joten jos sitä nyt alkaisi!
Pääsin laittaan päälle mun uuden vaaleenpunaisen AP:n paidan ja saman merkin Sweet Jam sarjaa, mikä on itseasssa ainoa, mistä mulla on samasta kokoelmasta jopa kolme osaa! :D
I had my nameday recently and decided to invite some ladies over and eat some banana waffles. I haven't celebrated any of my special days in many years, so thought if now woudl start!
Got to wear my new pink AP blouse and the same brand's Sweet Jam collection, which is infact the only one, where I have even three pieces of the same collection! :D
Huomenna pikavisiitti Helsinkiin ja Indiedays bloggers inspiration day! ^___^
Tomorrow for a quick visit to Helsinki and Indiedays bloggers inspiration day! ^___^
❤~ Saija Sasetar
Tuo hame on tosi nätti :)
ReplyDeleteNii on! ^__^
DeleteI hope you feel better soon. And I love your outfit! :)
ReplyDeletecatscraftsncritters.blogspot.ca
Thank you dear <3
DeleteI know how you feel. I'm going through a bit of that right now >< Hope things get super better super soon for the both of us! <3
ReplyDeleteKieli~♥
Thanks sweetie, I hope things will brighten up there too! ^__^
DeleteToivottavasti selviät pahimman ohi ja alkaa vähitellen helpottaa <3 tai ainakin että saat apua asioiden hoitamiseen jos ei vaan yksinkertasesti pärjää - aina ei vaan voi, se on ihan ymmärrettävää <3
ReplyDeleteKiitoksia <3 joo ehkä tää tästä tai ainaki vähän jotain vaihtelevuutta. Kyl sitä pärjää jos on pakko, mut ittensä kustannuksella, mikä kostautuu sit myöhemmin..
DeleteTiiän tasan noi tunteet paremmin kuin hyvin. Näitä tälläisiä kausia tuntuu välillä tulevan ja ne ovat suorastaan perseestä. Epäilen, että tuo sinun sairastelusikin saattaa olla ihan stressin aiheuttamaa tai ainakin se stressi varmaan boostaa sitä.
ReplyDeleteItellä helpottanut hirveät stressi ja muistamismäärät kun kirjoittaa kaikki mahdolliset tehtävät A4 kokoiselle lapulle ja kiinnittää vaikka jääkaapin oveen. Jääkaapilla yleensä käy päivittäin ja näkee sitten että mitäs siellä olikaan. Vielä jos kirjoittaa joihinkin tekemisiin päivämäärät että milloin ne tulisi tehdä, niin saa pois mielestä, kun ei tarvitse stressata niistä vasta kuin sinä valittuna päivänä.
Jaksamista!
Varmasti stressi boostaa juu ja estää tervehtymästä.. Mulla on kans noita listoja, sit vaan et muistan merkata asiat sinne. Nykyään mulla on puhelimessa kans listaa ja sit tietokoneella semmosia tarralappuja. Ah se fiilis ku siitä saa rustata yli jotain! :D
DeleteTsemppejä siulle ihan hirveesti, jos asuisin lähempänä, niin auttaisin jos pystyisin! ♥
ReplyDeleteKiitos murunen <3
DeleteVoimia hirmuisesti ♥ koita saada jotenkin aikaa järjestymään että voisit ihan vain levätä :) oireesi kuulostaa hyvin paljon vakavalta stressiltä tai burnoutilta! Itse kanssairastuin muutama vuosi sitten burnouttiin huonon työpaikan/työilmapiirin takia ja kun irtisanoin itseni, nukuin pari kuukautta melkein putkeen, syömään ja vessaan jaksoin nippanappa raahautua. Sen jälkeen päätin että oma terveys on listalla numero yksi, kotityöt joutaa kyllä odottamaan, mutta jos vaan pystyy hyödyntämään sukulais ja ystäväverkostoa niin hyödynnä sitä jotta saat terveytesi paremmalle tolalle! :) oot hirmu suloinen persoona♥ *halaus*
ReplyDeleteVoi kiitoksia ihana <3 eiköhän tästä ittensä pingottelusta vielä päästä paremmille vesille, ehkäpä..kiva ku kerroit miten sulla on ollu ja joo oonkin kuullu just että duunipaikalla voi tulla työuupumus, mut hassua miten se voi tulla ilman sellaista virallista duuniakin. :P
DeleteVoin vaan kuvitella miltä tollainen tuntuu! :/ Kerrohan jos tarvitset apua jossain? Ei tunneta kovin hyvin, mutta autan kyllä enemmän kuin mielelläni, jos vain voin auttaa jotenkin! <3 Itse vaikean masennuksen läpikäyneenä tiedän millaista se voi olla, kun kaikki kaatuu päälle...:/
ReplyDeleteVoimia ja keijupölyä! <3
Kiitos paljon <3 oon tosi huono pyytään apua tai ylipäänsä ottamaan sitä vastaan, ehkä opin, ehkä en..no mut on hyvä et ylipäänsä näkee välillä ihmisiä ja lähtee ulos, se on aina buenos :)
DeleteSo sorry to read that you have not been feeling well. I hope that you get well from your sinus infection soon. I went through depression when I was a teenager and it's a very ugly thing that not just anyone can comprehend unless you've experienced the same thing as well. Always remember that we all have a purpose in life no matter how big or how small and that life is precious and worthwhile it took me a long time to learn that because I was already at the point of sucide but I'm glad that I did end up surviving everything and after that experience I'm a really positive and happy person so I'm still thankful through all the pain I went through because it made me into the person I am today. I'd say just try to slow things down and do things day by day and don't rush things if you ever need a friend to talk to I'm here. *Hugs*
ReplyDeleteI'm happy to hear you overcame such a thing and are feeling so good these days <3 There's always hope, even in the hopeless moments, but sometimes it's so hard to see! I'm very bad at talking to anyone, but yes, have been trying to slow down and cut and postpone all things I don't have to do and trying to let things go, there's still stress, but maybe it will get better at some point, hopefully. :)
Delete