OMUSUBINYAN - Cat Rice Mold

Moi söpöläiset ^___^ 

En olekaan jakanut pitkään aikaan mitään bentojuttuja, mutta nyt on niin söpis uus juttu, että ihan pakko...kissanmuotoinen riisipallosetti!! :D
Riisipalloja, eli onigiriä, on tosi helppo tehdä tämmösillä muotiella ja saada niistä samalla söpö lisä bentoihin tai ihan kotiruokaan. Mun tyttö tykkää näistä tosi paljon ja pyytää aina mua tekeen ihan kananmunan puolikkaisiinkin merilevästä tehdyt silmät ja suun.

Hi cuties ^___^ 

I haven't shared any bento thingies for a while, but now got such a cute new thing, that just have to..cat shaped riceball mold!! :DRiceballs, onigiris, is really easy to make with these molds and at the same time can get a really cute addition to bentos or just home cooking. My daughter likes these so much and always asks me to make a seaweed face to even egg halfs.

OMUSUBINYAN - Cat Rice Mold and Face Parts Cutter

[J-List:in verkkokaupassa | on J-List websore]

Settiin kuuluu:  |  The set includes:

Kolmiosaisen riisipallomuotti | Three part rice ball mold

Silikooninen leikkuulauta | Silicone cutting board

Kaksi naamaleikkuria | Two face cutters

$10.50 

Kuinka tehdä  |  How to make

Kastele riisimuotti kylmällä vedellä, niin riisi ei tartu siihen niin paljoa kiinni.
Rinse the mold with cold water a bit, so the rice won't stick to it as much.

Täytä muotti riisillä ja paina takakannella, ota irti muottipidikkeestä ja irrota molemmat puolet. 

Fill the mold with rice and press with the back cover, remove from the holder and remove both covers.

Laita nori-merilevää leikkuulaudan päälle ja paina haluamalla kuvalla. Joskus ostat ei meinaa tulla ihan irti ja niitä pitää tökkiä leikkurin välistä. Näitä kannattaa tehdä monta valmiiksi, että saa sitten koristeluta kaikki kerralla. :)

Put the nori-seaweed on top of the cutting board and press with the desired picture. Sometimes the parts don't wanna come off and have to poke them from the cutter. It's more handy to cut lots of these ready, so can decorate all at once. :)

..ja voila! Valmis! =^___^=

..and voila! Ready! =^___^=

Täyttämällä muottia vähän enemmän tai vähemmän, saa erikokoisia riisipalloja. Täyttövaiheessa voi laittaa myös täytettä keskelle, kuten kalaa, mutta me harvoin laitetaan, koska syödään yleensä sitten erikseen vielä jotain.

By filling the mold with a bit more or a bit less, can get different size rice balls. When filling them, can also put something to the middle, like fish, but we rarely do, because we're eating something else with them too.

Me otettiin nää matkaevääksi ja piknikille, missä oli sitten myös kalaa ja makkaraa. Muuten meillä oliskin jotain protskusafkaa vielä rasiassa. Nyt toinen kerta ku teen noita kisupalloja, ne on kyl tosi söpöjä ja kivoja. Tykkään myös riisipallon koosta, se on aikas kätevän sopiva. Nomsnoms~  

We took these as take away meal to eat on the bus and on a picnic, where there was also fish and sausages. Otherwise we would have some protein dish in the box as well. This was the second time making the kitty-riceballs, they are really cute and fun. I like the size too, it's quite convenient. Nomsnoms~ 

❤~Saija Sasetar

Can you hear the spirits dancing to the beat of the drum?

No ny on kesä! ..vaikka ei se ihan siltä tunnu, kun on myrskytuuli ja sataa koko ajan vettä. Vielä ei ole ollut yhtään kunnon hellepäivää, että tämäkin vilukissa pärjäisi ilman takkia, mutta kyllä se sieltä vielä tulee. :)

Haluan vihdoinkin jakaa teille viime kesänä tehty setti shamaani kuvauksista. Mua kovasti kiehtoo ja kiinnostaa shamanismi, sekä luonnon- ja muinaisuskonnot. Luonto ja metsä on aina ollut sydäntä lähellä, eikä voisi kuvitellakaan asua sellaisessa paikassa, missä ei pääse metsään. Metsä on niin vahvasti vaikuttava voimapaikka, missä on silti rauhallista ja antoisaa. <3

It's summer now! ..even though it doesn't feel like it, when there's a monster wind and raining all the time. There still has not been a single heat day, so that this chilly person could manage without a coat, but it will come. :)

Wantto finally show you this set from last summer's shaman photoshoot. I'm fascinated and interested in shamanism, also about nature and ancient religions. Nature and forest have always been close to my heart, could never imaginemy life somewhere, that couldn't go to the woods. The forest is such a strongly influencing power place, where there's still peaceful and enjoyable. <3

Photography & Copyright: Jukka Heilimo Photography

[Facebook]

Jotkut shamaanit voivat ottaa transsin kautta eläimen hahmon <3

Some shamans can take ananimal form through trance <3

Care to take a sip? ;)

Vähän tätä hipimpää puolta musta, mikä ei aina ihan pääse täällä blogin puolella näkyviin, mutta on läsnä joka päivä mun elämässä. 

Iso osa asun jutuista on tehty itse, kuten pirtanauhat, rauta circlet, kehärumpu, shamaani-kepukka ja tietty meikki, myös puukko vyöllä, mutta ei kovin näy kuvissa. :P

This is the more hippie side of me, which doesn't always get to show that much here in the blog, but it's present in my everyday life.

A big part of the outfit's thingies are made by me, like the rigid heddle bands, iron circlet, the drum, shaman staff and ofcourse the makeup, also a knife in the waist, but doesn't show that much on the pics. :P

Toivon että kaikki kävisi aina silloin tällöin metsäkävelyllä, se on vaan niin ihanaa! ^___^

I wish that everyone would go for a walk in the woods every now and then, it's just so wonderful! ^___^

❤~Saija Sasetar

Life should be about enjoying it ♥

Moi murut ^___^
Mulla on varmaan joku käännöskohta elämässä tai sit ikäkriisi tai jotain.. Mulle pärähti kauhee ahdistus elämästä tässä keväällä kun työkkärin tätin kans katottiin asioita ja kun työkokeilun jälkeen sain tietää, ettei kissakahvilalla ole varaa palkata mua vakituisesti. Mahdollisuutena oli myös ammattikorkea, jotta voisin saada edes vähän sen tonnin yli palkkaa kuukaudessa kahdelle hengelle. No jos menisin kouluun, olisin siellä 3,5v, sitten jos edes saisin töitä pian, olisin siellä vähän aikaa, että saisin asuntolainan, että vihdoin pääsisi omaa kotia laittamaan, niin voisin olla ehkä 40v kun alkaisin maksamaan omaa asuntoa. Siihen asti pitäisi kykkiä vuokra-asunnossa, missä sairastuu jatkuvasti. No hain nyt sitten muuten vaan kouluun, ei sinne ole pakko mennä, mutta en edes päässyt, se siitä sitten. 

Hi darlings ^___^I'm probably having some kind of a turning point in my life or and age crisis or something.. I started to have anxiety about life this spring when we were checking things with unemployment office lady and after my work triap period foudn out, that the cat cafe can't afford to hire me full time. One of my possibilites was also a university, so that I could earn something over the basic 1000€ a month for the two of us. Well if I were to go to school, would be there for 3,5 years, then if could get a job soon, would be there for a while, so that could get a mortgage, so could finally start making that own home, would be around 40-years-old when starting to pay for an own place. Till then would be stuck in a rental-apartment, where getting sick all the time. Well I applied to school, because wouldn't be forced to take the place, but didn't even get it, so that's that.

Elämä alkaa jo olemaan aika pitkällä, kun mittarissa on piakkoin 30v, ei ole työtä tai mitään isompaa työkokemusta, koulutusta jolla pääsisi suoraan ammattiin, omaa asuntoa, pahemmin mitään. Olen elänyt nyt kymmenen vuotta minimi-rahalla, ilman mitään ylimääräisiä, se ei oikeastaan ole elämistä, vaan jokseenkin pärjäämistä. Ne jotka näin elää, kyllä tietää. Köyhyys näyttäytyy Suomen kaltaisessa maassa hieman erilailla, se ei ole niin selkeää ja päälle päin näkyvää, se ilmenee parhaiten huonona terveytenä ja syrjäytymisenä. En halua, että köyhyys vaikuttaa omaan lapseeni yhtä paljon, kuin se on vaikuttanut omaan elämääni ja siksi alkaisi olemaan kiire oikeasti saavuttaakin jotain.

Life is starting to be quite far, when almost turning 30, having no job or any bigger job experience, education that would lead straight to a profession, own apartment, or nothing much. I've lived for ten years on a minimum financial aid, without anything extra, well it's basically not living, but barely making it. Well those who live like it, knows. Poverty in countries like Finland shows itself a bit differently, it's not so clear and visible, but occurs in things like bad health and social exclusion. I don't want that poverty affects my daughter's life as much as it has influenced my life and that's why it's about time to start achieving something. 

MUTTA, miksi mun pitäisi elää kuin orja minimipalkalla ihan sen takia, että jokseenkin saadaan ruokaa ja pärjättyä tässä oravanpyörässä, elää surkeana, luultavasti saada joku sairauskohtaus tämän huonon kehoni kanssa, jos sitä alan vielä enemmän rääkkäämään..samalla pomot vaan rikastuu. Tässä maailmassa ihmisten tuloerot on ihan kauheat ja nyt Suomessa oikeistohallituksen myötä menee asiat niin älyttömän paljon perseelleen, että huhhuh. Kaikki nyhdetään sieltä vähäosaisempien puolelta, millä ei todellakaan saada tätä maata nousemaan, vain rikkailla on varaa hyvään elämään, kunnollisiin palveluihin ja terveyteen. Ei se ruoho aina niin vihreää muuallakaan ole, mutta silti miettinyt, että jos täältä vaikka lähtisi pois. Eläminen pitäisi olla elämän eteen, ei pomojen eteen. 

BUT, why should I live like a slave on a minimum wage just so we get a little bit food and manage in this rat race, me miserable, probably get some seizure for wrecking my crappy body, if I start to abuse it even more..on teh same time bosses getting richer. In this world income gap is so massive and not in Finland with the new right-wing government in Finland, things are getting from bad to worse. Everything is taken from the less fortunate side, which definitely won't make this country rise towards better times, only the rich have possibilities for a good life, proper services and health. The grass is not always so much greener in other places, but still been thinking, if would just leave and go somewhere else. Living should be done for the actual living, not for bosses.

En tiedä kiinnostaako teitä mun höpinät vai ootteko täällä kattomassa asukuvia tai muuten vaan..omaan blogin ihanuus on paljonkin siinä, että sinne saa postata mitä haluaa ja minä nyt höpisen tänne mietteitäni. :P
Joo joo, kauheeta rutinaa, mut tää paranee loppua kohti, lupaan. ;) 

I'm not sure if you're interested in my blabbering or if you're here to just see outfits or something..one really good thing about having an own blog, is that van post there what ever feel like and now I'm talking about some things that has been on my mind.Yeah yeah, horrible ranting, but it gets better towards the end, I promise. ;)

Tässä jossain kohtaa kirjotin facebookiin, että tätäkö se "aikuisen" elämä on? Täysin aikataulutettuja päiviä, menoja ja tekemisiä jokaisen päivän jokaiselle hetkelle ja seuraava pieni väli hengähtää on viikkojen tai kuukausien kuluttua! Tähän elämään kun ei edes mahdu ihmissuhteita! Vielä joskus parikymppisenä elämä oli aurinkoista ja iloisempaa, vaikka oli ties mitä ihme draamoja ja koulua ja muuta. Silloin oli aikaa istua kahvikupin ääressä lukemassa kirjaa tai lähteä puistoon katselemaan pilviä tai piirtelemään. Aito elämänilo on kadonnut jonnekin ja suurin osa kaikesta on vain suorittamista, siitä tulee stressiä, koska asioista ei nauti. Paljon tätä iloa söi masennus Ninnin (mun rakas kissakumppani) kuoltua, jonka jälkeen en ole oikein piirtänyt ollenkaan, inspiraatio siihen lopahti. Vaikeasta masennuksesta kesti pitkään nousta yhtään ylöspäin ja raskas menetys vei osan mua mukanaan.

 

At some point recently I wrote to facebook, that is this about being an "adult"? Completely scheduled days, goings and stuff to do on every moment of every day and the next little time that can catch a breath is after weeks or even months! To this kind of life can't even include any relationships! When was somewhere around 20, life was sunny and more joyful, even though had some weird dramas and school and other stuff. Then I had time to sit with a cup of coffee reading a book or to go to a park to watch clouds pass by or draw in my sketchbook. The true joy of life has gone somewhere and everything is mostly just executing, with a long run it becomes stress, because not enjoying things. Alot of the joy was eaten by depression after Ninni (my dearest cat companion) died, of which after haven't really drawn at all, inspiration just stopped. It took a long time after got up from the difficult depression and the hard lost took some of me with it.

Bloggaamisessa mulla on ollut intoa mukana, ainakin aiemmin, tuntunut välillä, että tästä on tullut liiankin rutiinia monissa asioissa. Tykkään näyttä teille juttuja ja kuvia kaikista tapahtumista ja miiteistä, välillä kuitenkin mietin, että ootteko niihin ihan kyllästyneitä? En oikein ehdi postata monesta asiasta, mistä haluaisin ja oon suunnitellu, kaikkee vaan tapahtuu niin paljon.  

With blogging have had some spirit with me, at least before, sometimes felt like this has become too much of a routine. I like to show you things and pictures of all kinds of events and meetups, but wondering, if you are completely bored with them? Don't really have time to post about many things, that would like to and have planned, so much is happening all the time.

Toukokuu on ollu kauhean kiireinen ja kesä näyttää vähän samalta, reissaamista, tapahtumia, miittejä, ehkä jotain kuvauksiakin voisi ehtiä. Niissä väleissä kun kerään vähän voimia seuraavaan juttuun, en sitten muuta jaksakaan. Tämä on kovasti ahdistanut jo valmiiksi, enkä halua tehdä näin, miksi mun pitäisi? No kaikessa pitäisi olla mukana tai jää ulkopuolelle ja se on mulle ihan kamala paikka, jäänyt pahat traumat. Nyt kun on vähän kavereita näissä skeneissä ja tuntee ihmisiä ja mukana asioissa, ei haluaisi siitä päästää irti. Mä haluun kuitenkin jotain muuta..en miettiä seuraavaa tapahtumaa ja reissua ja muuta, silloin viikot vierähtää kamalan nopeeta ja hupsista, meni taas monta kuukautta aika eteenpäin.  

This may has been super busy and the summer looks like the same, traveling, events, meetups, maybe some photoshoots could do. In between when gathering strength to the next thing, don't have energy for anything else. This has already given me anxiety, don't want to do it like that, why should I? Well kind of have to be a part of everything or will be left outside and that's a terrible things for me, because of some bad traumas. Now that having some friends in these scenes and know people and a part of many things, don't want to let them go. I'm still wanting something different..not to think of the next even and trip and stuff, then weeks will go so fast and whoops, again several months passed by.

Haluan rentoutta, vapautta ja läsnäoloa. Haluan lähteä metsään, jos siltä tuntuu ja leikkiä ilmapallolla tyttäreni kanssa, kun hän sitä pyytää. Haluan istua takapihalla juomassa teetä ja kuunnella tuulen tuomia viestejä jostain kaukaa. Elämässä kiirehtiminen ja hosuminen vie vain kaiken ilon ja ei ehdi kunnolla keskittymään. Haluan olla täysillä mukana ja läsnä kaikessa mitä teen. Tämän irtautumisen ja oman elämän harmonian ajattelu on jo tuonut hymyn huulille, kuin taakka tippuisi harteilta. Vapaus. ^___^
Meillä oli tytön kanssa eilen tosi ihanaa, kun lähdettiinkin vähän metsäileen päiväkodin jälkeen. Istuskelin pienen puron reunalla ja katselin kun mussukka siinä leikki veden kanssa ja sen jälkeen seikkailtiin pusikossa ja keräiltiin söpöjä käpyjä. Ei ollut kiire minnekään ja voitiin vain nauttia. Tätä lisää! 

I want relaxing, freedom and presence. I want to go to the woods, if I feel like it and play with a balloon with my daughter, when she asks. I want to sit in the backyard drinking tea and listening to the wind bringing messages from afar. In life hurrying and fussing takes all the joy out of everything and don't really focus on anything. I want to be wholeheartedly involved and in the moment with everything I do. This thinking of breaking away and my life harmony has already brought a smile to my face, just like a huge load has been removed from my shoulders. Freedom. ^___^We had a really lovely time with my girl yesterday, when after kindergarten we went to a forest. I was sitting down next to a little stream and watched how my darling was playing with the water and after that we went to have a little adventure in the bushes and collected cute pine cones. There was no hurry to get anywhere and we could just enjoy, more of this please!

Aion yrittää tehdä asioita silloin kun siihen on fiilistä ja inspiraatiota, jos lykkään sitä "sitten kun" aikaan, innostus lopahtaa ja ei se ole enää sellaista. En aio rääkätä itseäni liikaa, vaan olla kiltti keholleni. Yritän lisäämisen sijaan vähentää ja luopua. Koitan tasapainottaa ja kaivaa vähän omaa itseäni esiin.  

I'm gonna try to do things when I have the feeling and inspiration for it, if postponing it "when" and "after" something, the excitement drops and it's not the same anymore. I won't put myself through too much, but going to be kind to my body. Instead of adding something, will try to lessen and give up. Trying to balance and dig myself out a bit more.

Mua on inspannut kovasti musta ja mustat asut, hassua sinänsä, kun kesä alkaa ja olisi hempeää, kevyttää ja kukkaista, niin meitsi haluaa laittaa vaan mustaa päälle. Tajusin että se voi olla uudistumsen hetki, musta on muutoksen väri! :)
Tässä kuvia vähän mun asusta, kun lähdin Helsingistä kotiin päin viimesimmällä reissulla, kiertelin ravintolapäivän herkutteluja, join teetä ouncessa ja selailin vanhoja vieraskirjoja. Missasin yhdet kuvaukset, koska lähdin mun yöpaikasta, jätin avaimen sisälle, kaveri oli jo lähtenyt ja tajusin pihassa, että mun puhelin on sisällä! No sain sitten läheisessä baarissa nettiyhteyden kaveriin ja hänen isä tuli tuomaan vara-avainta. Kauhea sähläys! x) Ostin muuten vihdoin kokomustan jsk-mekon, mikä on ollut pitkään hakusessa ja nyt löysin sopivan!

I have been inspired by black alot and black outfits, funny really, because it's the beginning of summer and would be the time for feminine, light and flowery things, I'm just wanting to wear black. I realized it's the moment of renewing, because black is the color of change! :)Here's some pictures of my outfit, when was leaving home from Helsinki on my latest trip, was strolling around eating restaurant day things, had tea at the ounce and browsed through some old guestbooks. I missed a photoshoot, because was leaving from the place I was staying, left the key inside, my friend had already left and when I got outside, realized my phone was indoors! Well I got in touch with my friend via facebook at a nearby bar and his dad came with the spare key. Huge hassle! x) Btw I finally bought an all black jsk-dress, which been looking for a long long time and now found a perfect one! 

On tosi hyvä fiilis tästä päätöksestä, että elämä lähtee uuteen suuntaan. En tiedä täysin vielä minne tai millä tavalla, mutta jostain täytyy aloittaa. ♥ 

I have a really good feeling about my decision, that life is going to head in a new direction. Don't know where or how yet, but gotta start somewhere. ♥

❤~Saija Sasetar