Moi söpöläiset! ♥
Perjantaina pääsin käymään piitkästä aikaa yhdessä mun lempipaikoista, Kissakoti Kattilassa! Kattila sijaitsee sijaitsee toisessa kaupungissa, kuin mitä itse asun, joten pääsen vierailemaan harvoin, mutta vuosien varrella aina kun on ollut mahdollista, vien sinne lahjoitustavaraa ja ruokaa ja tietysti rapsuttelemassa kisuja. ^__^
Pahoittelen kuvanlaatua, oli kännykkä vain mukana...kuvia on muuten taas runsaasti. :P
Hi cuties! ♥
Last friday after a loong time, I got to visit one of my favourite places, a cat shelter called Kissakoti Kattila. I don't get to visit that often, because it's in another city, but over the years when ever I've had the chance, I've taken there donations and food and ofcourse pet the kitties. ^__^
Apologising for the picture quality, only had my phone with me...there's quite plenty of pics again. :P
Kissakoti Kattila on Hämeen Kissojen Ystävät ry:n löytöeläinekoti ja se on perustettu vuonna 1995. Kattila sijaitsee Hämenlinnan keskustan läheisyydessä ja se toimii lähes vapaaehtoisvoimin, varojen lähteenä on lahjoitukset, kirpparimyynti ja myyjäisten tuotot. Ennen tukea saatiin kaupungilta, mutta ei enää. (tyhmää!) Kattilaan otetaan löytökissoja ja kodeistakin, esim. omistajan kuoleman vuoksi. Kisut joskus löytävät takaisin omaan kotiinsa tai toivottavasti löytävät uuden sellaisen, jotkut kissat ovat vanhoja asukkaita ja kotiutuneetkin viettämään kissanpäiviä Kattilassa. Kissakoti Kattila on avoinna joka päivä vierailijoille klo 12-15 osoitteessa: Vanajantie 10, 13110 Hämeenlinna.
The shelter has been founded in 1995 and it runs mostly by volunteers. The funds are gotten as donations, fleemarket and other little sales. They used to get some funds from the city, but not anymore. (stupid!) The shelter takes stray cats and also cats from homes, for example if their owner has died. The cats sometimes find back to their home or find a new one, some cats are old recidents of the shelter and settled down to enjoy their days living in Kattila. The cathome is open everyday for visitors.
Kissakodilla on aina paljon kissoja ja etenkin syksyllä niitä tulee joka vuosi runsaasti, koska ihmiset edelleen ottavat kesäkissoja ja jättävät heitteille! Tämä ei ole missään nimessä hyväksyttävää ja se pitää saada loppumaan. Kissat eivät pärjää yksin luonnossa!! Perheeseen adoptoitu eläin on ikuinen sitoumus, eikä siihen asti, kun kyllästyy tai tulee muutoksia elämään jne.. Eläinten oikeudet ovat minulle erittäin tärkeä asia ja useinkin liian tunteellinen ja intohimoinen asiaa kohtaan. Maailmassa on niin paljon opittavaa ja korjattavaa tämän asian suhteen.
The shelter has alwaus loads of cats and especially in the fall every year, because people still take "summer cats" in Finland and then abandon them! This is not in any way acceptable and it must stop. Cats can't survive alone in the wild!! When adopting an animal to the family, it's everlasting commitment, not untill one gets bored or have changes in life etc.. Animal rights are very deeply important to me and many times maybe too emotional and passionate about it. The world has so much to learn and to fix regarding this.
Useat asukit ovat hyvin arkoja, koska vapaana ollessaan ne ovat voineet kokea paljonkin rankkoja asioita ja villiintyä tai kuten maatiloilta löydetyt pentueet ovat valmiiksi villejä. Arat kissat tai muut ei-sylikissat löytävät vaikeammin koteja, koska he tarvitsevat ymmärrystä ja aikaa tottua ihmisiin ja uuteen ympäristöön. Monesti kissakodissa ollut säikky karvakorva kuitenkin käyttäytyy totuttelun jälkeen aivan erilailla kotona, mutta tietenkin rankat kokemukset voivat jättää sisäisiä ja ulkoisia arpia, muttei se tee näistä ihanista persoonoista yhtään vähempää rakastettavia! ♥
Many residents are very shy, because while living outside, they might have been through alot of difficult things and get wild or like kittens found on farms are already wild. Shy cats or other non-social cats find it more hard to find homes, because they need understanding and more time to get used to people and to the new surroundings. Many times a shy cat from the shelter can turn into a supercute friend after a while, it's very different to be in a cathome than in an actual home, but ofcourse tough experiences can leave scars to outside and on the inside, but it doesn't make these lovely personalities any less lovable! ♥
Neksu oli aivan ihastuttavan kaunis! <3 - Neksu was such a beauty! <3 |
Tätä ihanaista kaveria sain rapsutella vaikka kuinka! ^^ - I got to pet this lovely fella so so much! ^^ |
Goottimeikki-silmät ^__^ - Gothic makeup-eyes ^__^ |
Hänestä pidin kovin, vaikka olikin hieman ujo. <3 I liked this one alot, regardless of alittle shyness. <3 |
Perjantain kunniaksi oli kisuille hieman hemmottelua, nimittäin kanafileruokaa ja kissanminttua! Minäkin siellä namutätinä toin ja jaoin kisuille herkkunapuja. Kissanminttua leviteltiin matolle ja tyynyille ja iso osa olikin ihan innoissaan tästä hemmottelusta. :D
Because it was friday, the cats got something nice, which was a chicken filet food and catmint! I too as a candylady brought with me and gave the kitties some nomnoms. The catmint was spreaded to a carpet and pillows and many cats were really excited about this indulgence. :D
Mun suurena unelmana olisi perustaa kissatalo tai tietysti olisi mahtavaa, jos sellaisia ei tarvittaisi ollenkaan! Tiedän että se olisi rankkaa ja hommaan liittyy paljon vaikeuksia ja murheita, mutta haluaisin silti. Eläinten auttaminen olisi niin lähellä sydäntä. Haluaisin myös elänsuojeluvalvojaksi ja kerran sain paikan sellaiselta kurssilta, jonka jälkeen voisi paikkaa hakea, mutta mulla ei ollut kurssiin rahaa. Nautin eläinten ja etenkin kissojen seurasta ja olisi unelma tehdä merkityksellistä työtä, mieluummin, kuin sellaista missä olisin surkea ja tekisin paljon rahaa. (rahalla voisi tietty auttaa kisuja) Harmi kun Tampereella ole tällaista paikkaa tai olisin muuten mennyt vapaaehtoiseksi sinne jo ajat sitten! ^^
It's a huge dream of mine to establish a cathome of my own, well ofcourse it would be great, if there was no need of them! I konw it would be hard work and there are alot of difficulties and sorrows are related to it, but I still want to. Helping animals is so close to my heart. I would also like to be an animal welfare officer and once I got a spot from a course, which after I could have apllied for one, but didn't have enough money. I enjoy the company of animals and especially cats and it would be a dream to do something that is meaningful, rather than be miserable in a job and make alot of money. (money could then help cats though) It's a shame that my home city doesn't have a shelter like this or else I would have volunteered a long time ago! ^^
Voi mitä misuja ♥ Olisi tosiaan kiva jos näitä eläintaloja ei tarvittaisi, mutta mahtavaa että jotkut käyttävät aikaansa kodittomien eläinten hyväksi. Niin älytöntä että jotkut eivät leikkauta kissoja, ja sitten ne poikivat pitkin maita ja mantuja, niitä hylätään ja pahimmillaan pentujakin tapetaan. Ihmisrakkaus ei lisäänny tällaisia juttuja kuullessa.
ReplyDeleteItse ajattelin ruveta sijaiskodiksi, mahdollisesti jo tämän vuoden puolella ^^ Mahdollisuuksia ihan omaan kissaan ei ole, mutta aina voi silti tehdä jotain auttaakseen!
Se leikkauttaminen on niiiiin tärkeää! Paasaan siitä aina kaikille. x)
DeleteOnneksi maaseudullakin järjestetään leikkauskampanjoita, niin saataisiin vähän kissakantoja kuriin.
Aivan mahtavaa, että oot ajatellu sijaiskodiksi ryhtyä, suosittelen, niille on tarvetta! Ottaisin itse, no ehkä ihan liikaakin kisuja, jos vain voisi. Meille ei voi sijoitukseen ottaa, kun on valmiiksi kaksi kisulia, jotka ei oikein tykkää muista elukoista + leikki-ikäinen lapsi, joka välillä jahtaa kissoja. :P
Nii muuten monissa paikoissa (kuten Kattilassa) pitää tehdä sopimus kissaa, etenkin pentua, luovuttaessa, että jos sitä ei ole leikattu, uusi omistaja lupautuu sterilisoimaan kissan määräajan sisällä. :)
DeleteVoi miten ihania kisuja :3 Tää postaus teki mut todella iloiseksi, ja surulliseksi samaan aikaan 8( Hain äkkiä oman kisulini syliini, ja kerroin sille, etten koskaan hylkää sitä ;_;
ReplyDeleteMullakin on mun poikaystävän kanssa sellainen ajatus, että sitten kun ollaan vanhoja, niin perustetaan kissakoti :D
Se, kuinka maailmassa on kodittomia kissoja ja muita eläimiä, sekä mitä tahansa kaltoin kohdeltuja olentoja, saa pahalle mielelle...onneksi on aina se kääntöpuoli ja tällaiset ihanat järjestöt tekevät työtä, antavat aikaansa ja rakkautta näillä ihanille otuksille! ♥ ♥
DeleteHihii..ruvetaan kaikki semmosiksi hömpsyiksi kissatädeiksi sitten vanhempana! xD
All the cute cats there! It really breaks my heart to see that there are so many abandoned cats out there. :(
ReplyDeleteIt really does.. :'(
DeleteLuckily there's still people who care ♥
Ihania nekoja~ <3<3
ReplyDeleteNii on! ♥ Olisin halunnu ottaa niin monta kotiin! ^^
DeleteKisuja! Voisinpa mä adoptoida kaikki maailman orvot kisuset <3
ReplyDeleteOta sä puolet, nii mä voi ottaa loput..hih <3
DeleteIhana postaus, tai siis eihän kissoja saisi hylätä, mutta kuitenkin, hyvä että tollanen paikka on olemassa. Rakastan kissoja, mut valitettavasti oon aika pahasti allerginen, niin olis kyllä mahtava päästä käymään tollasessa paikassa auttamassa kodittomia kissoja ja samalla vähän paijailla niitä <3
ReplyDeleteOn se harmi, mutta joo, onneksi ne kisut saa rakkautta, lämpöä ja ruokaa kissatalolla. <3 Noin vinkkinä allergiselle, että vaikka siivotaankin, on näissä paikoissa paljon allergeeneja. :P
DeleteTuolla on pakko käydä tekemässä lahjoitus kun ensikerran hämeenlinnaan eksyy! Ja tottakai käydä ihastelemassa kissajengiä myöskin! :)
ReplyDeleteSuosittelen, aivan ihana paikka! <3
DeleteKattilalta voisi kysäistä etukäteen, onko jostain erityisesti pula, kuten nyt tarvittiin erityisesti pyyhkeitä.
Kissoja! <3 Kissat on aina ollut hyvin lähellä mun sydäntä ja harmittaa, kun niitä kaltoinkohdellaan. Tollaisessa kissakodissa vieraileminen ois kyllä unelmien täyttymys, kun tuollaiset karvaiset söpöläiset ois kaikkialla ympärillä... :3
ReplyDeleteMeillä oli kissa, joka monen mutkan kautta päätyi Pohjanmaalta Helsinkiin saakka meille. Kyseinen kissa (Mikko) oli kuljeksinut sukulaistemme mökillä, ilmeisesti emo tai omistaja hylännyt :( Aluksi Mikko oli tosi arka pikku pentu, mutta ajan kanssa se alkoi luottamaan ihmisiin. Jouduttiin kylläkin lopulta luopumaan Mikosta, koska oli synnynnäinen ulkokissa (kaikki rotupiirteet viittasivat norjalaiseen metsäkissaan, vaikka tietysti ei oltu satavarmoja) ja ei oikein viihtynyt päiväkausia sisätiloissa, eikä tää ratkaisu pidemmän päälle ois toiminut kaupungissa asumisen kanssa. Oltiin kuitenkin onneksi vastuullisia ja annettiin Mikko n. vuosi sitten mökkimme lähellä asuvalle äitini serkulle kahden aiemman kissan seuraksi hyvään hoitoon <3 Kaipaan kissaamme, mutta on huojentavaa ajatella, että se saa nykyään elellä rakastavien omistajien luona ja ulkoilla halunsa mukaan sen sijaan, että siitä ois pakolla tehty sisäkissa tai että se ois jäänyt sinne Pohjanmaalle kuljeksimaan (:
Aaws <3 Ihana Mikko ja Mikon tarina! ^^
DeleteOn niin mahtavaa, kun monille hylätyille karvapyllyille käy loppujen lopuksi onnellisesti. Onneksi löytyi sopiva koti. Pääsetköhän koskaan vierailemaan ja moikkamaan Mikkoa, kun on kuitenkin sukulaisen luona?
Meillä kanssa mennään kisujen ehdoilla, ei voida muuttaa mihinkään kerrostaloon, koska kisut on pienestä asti ulkoillu valjaissa takapihalla ja pihallinen asunto on aina löydyttävä, siitä ei jousteta! :)
Aaws, ite rakastan kissoja yli kaiken ja mulle olisi niin iso asia jos kesäkissat saatais pois tän maan päältä kokonaan. :3 Omakin unelmani on joskus vanhempana perustaa oma kissatalo, sitten kun ois aikaa ja rahaa sellasta varten c: Olis kyllä oikee unelma päästä tollaseen paikkaan, kissat on mulle niin lähellä sydäntä ja ois ihanaa nähdä kun ihmiset kerrankin tekee jotain niiden hyväksi ja antaa niille kodin ^^ Harmi kun asun tällasessa tuppukylässä eikä täällä oikeen oo minkäänlaisia kissataloja joissa kisuja sais käydä kattomassa D:
ReplyDeleteHihi..Suomalaisia hassuja kissatätejä pitämässä kissaloita..voin kuvitella meidän tulevaisuuden. x) Voiskohan tommoisessa pienemmällä paikalla pitää vaikka sijaiskotia?
DeleteAah, Kattila! Meidän porukoille on tullut yksi kissa kattilasta muutama vuosi sitten. Muutettuani Hämeenlinnaan olisin halunnut hankkia itselleni sieltä kissan, harmi vain että asuntooni ei voi. Joskus tulevaisuudessa haluan kyllä hakea juuri kattilasta kissan ja lahjoittaa rahaa aina kun mahdollista ;___;
ReplyDeleteOih <3 Kattilasta on kotiutunut niin ihania tyyppejä moneen kotiin..hihihiii..ihanaa!! ^___^
DeleteToivottavasti vielä joskus saat sieltä omaan kotiin perheenjäsenen. <3